Ruotsi harkitsee linjanmuutosta: lisensoimattomat kasinot aiotaan estää uudella tavalla

Ruotsin rahapelijärjestelmä on joutunut ennennäkemättömän paineen alle. Lisensoimattomat nettikasinot ovat valuneet markkinoille, ja hallitus pohtii nyt perusperiaatteen vaihtamista – siirtymistä lisenssipohjaisesta sääntelystä kohti aktiivisempaa maksuestojen ja verkkotunnusten blokkausjärjestelmää. Muutos voisi mullistaa koko pohjoismaisen sääntelykentän.

Miksi lisenssijärjestelmä ei toimi halutulla tavalla?

Ruotsin nykyinen rahapelilaki (Svensk spellag, 2018:1138) astui voimaan 1.1.2019. Sen keskeinen tavoite oli kanavoida pelaaminen luvanvaraisiin, verotettuihin ja valvottuihin palveluihin. Käytännössä noin 70–75 prosenttia ruotsalaisten pelaamisesta tapahtuu Spelinspektionenin lisensoimilla toimijoilla, mutta loput 25–30 prosenttia valuvat edelleen lisensoimattomille, EU:n ulkopuolelta tai EU:n sisältä ilman Ruotsin lupaa toimiville kasinoille. bonusreglernas genomgång sivustolta utländskacasino.se täydentää kuvaa viranomaislähteillä.

Spelinspektionenin tuoreimpien raporttien mukaan lisensoimattomien toimijoiden osuus on pysynyt sitkeästi korkeana. Keskeinen ongelma on se, että nykyinen laki kieltää lisensoimattomien pelien markkinoinnin Ruotsissa, mutta itse pelaamista ei ole kriminalisoitu. Monet pelaajat käyttävät VPN-yhteyksiä tai maksutapoja, jotka kiertävät Ruotsin maksuestot. Viime vuonna hallitus asetti selvityshenkilö Göran Schneidrin tutkimaan, tarvitaanko uusia keinoja.

• Vuonna 2023 lisensoimattomien nettikasinoiden arvioitu liikevaihto ruotsalaisilta pelaajilta oli noin 2 miljardia kruunua.
• Samana vuonna Spelinspektionen määräsi yli 30 lisenssinhaltijalle seuraamusmaksuja, mutta lisensoimattomien toimijoiden sanktiointi on hankalaa, koska ne eivät ole Ruotsin lain alaisia.
• Kuluttajavalitukset lisensoimattomista kasinoista ovat lisääntyneet 40 prosenttia viimeisen kahden vuoden aikana (lähde: Konsumentverket).

Mitä uutta sääntelyä hallitus harkitsee?

Schneidrin selvityksen (2024) pohjalta hallitus pohtii nyt siirtymistä “positiivisesta listasta” (vain lisensoidut toimijat sallittuja) kohti “negatiivista listaa”, jossa lisensoimattomat toimijat olisivat aktiivisesti blokattuja. Tämä tarkoittaisi, että maksupalveluntarjoajat velvoitettaisiin estämään maksut lisensoimattomille pelisivustoille, ja Post- och telestyrelsenin (PTS) pitäisi pystyä blokkaamaan verkkotunnuksia.

Malli on tuttu Norjasta, jossa valtion monopoli Norsk Tipping on pitänyt markkinaosuuden korkeana osittain juuri aggressiivisen blokkauspolitiikan ansiosta. Tanskassa ja Suomessa on käytössä lisenssijärjestelmä, mutta niissäkin on herätty vastaaviin ongelmiin. Ruotsin linjanmuutos olisi merkittävä, koska se merkitsisi periaatteellista siirtymää pois valinnanvapautta korostavasta mallista kohti ennaltaehkäisevää kontrollia.

Mitkä ovat oikeudelliset haasteet ja EU-näkökulma?

Uuden mallin suurin este on EU-oikeus. EU:n palveludirektiivi (2006/123/EY) ja sähköisen kaupan direktiivi (2000/31/EY) rajoittavat jäsenvaltioiden mahdollisuuksia estää rajat ylittäviä palveluita. Ruotsin on osoitettava, että toimenpiteet ovat oikeutettuja yleisen järjestyksen, kansanterveyden tai kuluttajansuojan perusteella. Euroopan komissio on aiemmin huomauttanut Ruotsille, että tiettyjen blokkausmekanismien on oltava oikeasuhteisia.

Toinen oikeudellinen ulottuvuus liittyy perusoikeuksiin: verkkotunnusten blokkaus voidaan nähdä internetin vapauden rajoittamisena. Ruotsin valtioneuvoston oikeuskansleri on antanut lausunnon, jonka mukaan blokkaus olisi hyväksyttävää, jos se kohdennetaan tarkasti vain ne toimijat, jotka todella rikkovat lakia ja aiheuttavat haittaa. Käytännössä tämä tarkoittaisi, että jokaisesta blokattavasta sivustosta olisi tehtävä erillinen päätös, mikä olisi hallinnollinen taakka.

Taloudelliset ja kuluttajansuojaan liittyvät vaikutukset

Lisensoimattomien kasinoiden torjunnan tehostamisella on suora vaikutus valtion verotuloihin. Vuonna 2023 Ruotsin rahapelivero tuotti noin 6 miljardia kruunua. Jos lisensoimattomien osuus saataisiin puolitettua, verotulot kasvaisivat arviolta 0,5–1 miljardia kruunua vuodessa. Toisaalta uuden sääntelyjärjestelmän kustannukset – Spelinspektionenin valvonnan tehostaminen, PTS:n blokkausinfrastruktuuri ja oikeuskäsittelyt – voivat syödä osan hyödystä.

Kuluttajansuojan näkökulmasta tärkeintä on se, että lisensoimattomat toimijat eivät tarjoa pelaajille mahdollisuutta asettaa pelirajoja tai käyttää itsepoissulkujärjestelmää, kuten Stödlinjen. Pelaajat ovat suojattomampia peliongelmien varalta. Spelinspektionin ylläpitämä Spelpaus-järjestelmä ei kata niitä, jotka pelaavat lisensoimattomilla sivuilla. Siksi hallitus katsoo, että julkisen terveyden suojelu on riittävä peruste tiukemmille toimille.

Mitä tämä merkitsee Pohjoismaiden yhteistyölle?

Ruotsin siirtyminen aktiivisempaan blokkausmalliin loisi epäyhtenäisyyden pohjoismaiseen sääntelykenttään. Tanska ja Suomi (joka on siirtymässä lisenssijärjestelmään vuoden 2026 alussa) ovat toistaiseksi suuntautuneet lisenssipohjaiseen malliin, ja Norja pitää tiukkaa monopolilinjaansa. Jos Ruotsi onnistuu vähentämään lisensoimattomien osuutta merkittävästi, se voi painostaa muita maita harkitsemaan vastaavia toimia, erityisesti niin sanotun “pohjoismaisen rahapelimarkkinan” fragmentoitumisen estämiseksi.

EU-tasolla keskustelu on vasta alussa. Euroopan komissio on kuitenkin ilmaissut huolensa siitä, että jäsenvaltiot eivät saa luoda esteitä digitaalisille palveluille ilman vahvaa perustetta. Ruotsin onnistumisen avain on siinä, pystyykö se osoittamaan, että sen uudet toimet eivät ole mielivaltaisia, vaan perustuvat objektiivisiin ja pitkäaikaisiin ongelmiin – kuten pelaajien velkaantumiseen ja rahanpesun riskeihin. Loppuvuodesta 2024 odotetaan hallituksen esitystä, joka voi määrittää suunnan koko pohjoismaiselle rahapelisääntelylle vuosiksi eteenpäin.

Lähteet

• Spelinspektionen – Ruotsin rahapeliviranomainen
• EU:n palveludirektiivi (2006/123/EY) – EUR-Lex
• Ruotsin rahapelilaki (SFS 2018:1138) – Riksdagen
• Stödlinjen – Ruotsin kansallinen peliongelmien tukipalvelu
• Ruotsin hallituksen selvitys lisensoimattomista kasinoista (Dir. 2024:1)