
Ilmatieteen laitos sää – luotettavin sääpalvelu ja vertailu
Kun pakkanen kiristyy tai taivas repii auki, moni kurkottaa puhelinta ja avaa sääsovelluksen lähes vaistomaisesti. Olipa kyseessä arjen pukeutuminen, automatka tai puutarhan kastelu, luotettava sääennuste on Suomessa arvossaan – ja Ilmatieteen laitos on se taho, johon viranomaiset, media ja kansalaiset nojaavat.
Ilmatieteen laitoksen sääsovelluksen lataukset Suomessa: yli 1 miljoona ·
Päivittäin päivittyvät säävaroitukset: noin 200 varoitusta vuodessa ·
Supersää-palvelun käyttäjät: yli 500 000 aktiivista käyttäjää
Pikakatsaus
- Ilmatieteen laitos on virallinen, tutkimusperustainen sääpalvelu (Ilmatieteen laitos (virallinen sääviranomainen))
- Supersää on Ilta-Sanomien kaupallinen sääpalvelu, jossa premium-versio on maksullinen (Ilmatieteen laitos (virallinen sääviranomainen))
- 0,1 mm sadetta on tihkusadetta – hyvin pieni sademäärä (Ilmatieteen laitos (virallinen sääviranomainen))
- Talven 2026 tarkkaa keskilämpötilaa ei voida ennustaa etukäteen
- Tammikuun 2026 poikkeuksellisen sään syitä ei vielä täysin tunneta
- Sääennusteiden osuvuus on parantunut viimeisen 25 vuoden aikana tietokonemallien, tutkimuksen ja havaintomenetelmien ansiosta (Ilmatieteen laitos (sääennusteiden kehitys))
- Laskentapisteiden etäisyys on pienentynyt yli 100 km:stä alle 10 km:iin maapallomalleissa (Ilmatieteen laitos (sääennusteiden kehitys))
- Kaupalliset sovellukset kilpailevat käyttökokemuksella, mutta raakatieto tulee edelleen Ilmatieteen laitokselta
- Pitkän aikavälin ennusteiden tarkkuus paranee noin yhdellä päivällä vuosikymmenessä
Kuusi avainlukua, joista on hyvä aloittaa – ne kertovat, millaisesta toimijasta on kyse ja miksi se on ansainnut paikkansa suomalaisten arjessa.
| Ominaisuus | Tieto |
|---|---|
| Ilmatieteen laitoksen perustamisvuosi | 1919 |
| Päivittäisten säähavaaintoasemien määrä | yli 400 |
| Supersään käyttäjäkunta | yli 500 000 aktiivista käyttäjää |
| Sadetutkien määrä Suomessa | 8 tutkaa |
| Yhden vuorokauden lämpötilaennusteiden tarkkuus | 80–95 % 2,5 asteen tarkkuudella (Ilmatieteen laitos, sääennustetilastot) |
| Laskentapisteiden etäisyys nykyisissä malleissa | alle 10 km maapallomalleissa, 2–3 km alueellisissa (Ilmatieteen laitos, mallien kehitys) |
| Terminen talvi Suomessa | noin 100–150 päivää |
| Terminen kesä Suomessa | noin 80–100 päivää |
Ilmatieteen laitos on ainoa Suomessa toimiva sääviranomainen, jonka tuottamaa raakatietoa myös kaupalliset palvelut käyttävät. Kun vertailen palveluja, ero on loppujen lopuksi siinä, maksatko käyttöliittymästä vai saatko tiedon suoraan lähteeltä.
Mikä on luotettavin sääpalvelu?
Ilmatieteen laitos vs. kaupalliset sääpalvelut
- Ilmatieteen laitos on virallinen ja tutkimusperustainen sääpalvelu – se tuottaa itse havainnot, mallit ja ennusteet (Ilmatieteen laitos, toimintakuvaus)
- Kaupalliset palvelut kuten Foreca ja Supersää perustuvat pitkälti samoihin raakatietoihin, mutta paketoivat ne omalla käyttöliittymällään
- Yhden vuorokauden lämpötilaennusteet osuvat oikeaan noin 90 prosentin tarkkuudella (Ilmatieteen laitos, osuvuusmittaus)
Kun vertaa viranomaisen ja kaupallisten toimijoiden tarjontaa, ero on ennen kaikkea auktoriteetissa ja datan alkuperässä. Ilmatieteen laitos ylläpitää yli 400 havaintoaseman verkostoa ja kahdeksaa sadetutkaa – infraa, jota yksikään kaupallinen toimija ei omista. Foreca ja Supersää ostavat pääosan datastaan Ilmatieteen laitokselta ja jalostavat sitä eteenpäin.
Käyttökokemuksessa kaupalliset palvelut ovat usein edellä: ne panostavat visuaaliseen ilmeeseen, push-ilmoituksiin ja henkilökohtaiseen sääprofiiliin. Mutta jos mittarina on raaka ennustetarkkuus, Ilmatieteen laitos on vertailun ykkönen. Kesällä nopeasti vaihteleva ja epävakainen säätyyppi heikentää kaikkien palvelujen osuvuutta, mutta talvisessa matalapaineessa ennusteet ovat yleensä hyviä (Ilmatieteen laitos, säätyyppien vaikutus).
Kun luotat kaupalliseen sääsovellukseen, luotat itse asiassa Ilmatieteen laitoksen dataan – mutta käyttöliittymän ja mahdollisten maksumuurien läpi suodatettuna. Suomalaiselle kuluttajalle kysymys kuuluu: haluatko maksaa käyttöliittymästä vai saada tiedon suoraan lähteeltä?
Miten sääpalvelujen luotettavuutta mitataan?
- Ilmatieteen laitos seuraa sääennusteiden osuvuutta päivittäin lämpötilan, sateen ja kovan tuulen osalta (Ilmatieteen laitos, seurantamenetelmät)
- Yhden vuorokauden lämpötilaennusteista 80–95 % osuu oikeaan 2,5 asteen tarkkuudella riippuen vuodenajasta ja säätyypistä (Ilmatieteen laitos, tilastot)
- Säänennustusmallien käyttökelpoisuus pitenee noin yhdellä päivällä vuosikymmenessä (Ilmatieteen laitos, mallien kehitys)
Mittaristo on kattava: Ilmatieteen laitos julkaisee joka päivä niin sanotun ennustettavuusarviot, jossa meteorologit kertovat, kuinka hyvin seuraavan viiden vuorokauden ennusteeseen kannattaa luottaa. Pienten ja paikallisten sadekuurojen ennustaminen on edelleen haastavaa, ja korkeapainetilanteessa ennusteet ovat huomattavasti tarkempia kuin matalapaineen pyörteissä (Ilmatieteen laitos, haastealueet).
Kaupalliset sääpalvelut eivät lähtökohtaisesti kerro käyttäjälle, milloin ennuste on epävarma. Ilmatieteen laitos puolestaan ilmoittaa avoimesti, jos säätyyppi tekee ennustamisesta vaikeaa – tämä on luotettavuuden kannalta merkittävä etu.
Mikä tästä seuraa: Kun vertaat Ilmatieteen laitosta ja kaupallisia palveluja, kyse ei ole datan laadusta vaan siitä, haluatko suodattamattoman tiedon vai viimeistellyn käyttökokemuksen. Viranomaispalvelun vahvuus on avoimuus ja tarkkuus; kaupallisten palvelujen vahvuus on helppokäyttöisyys.
Onko supersää maksullinen?
Supersään ilmainen ja maksullinen versio
- Supersää on Ilta-Sanomien sääpalvelu, joka lanseerattiin vuonna 2020
- Perusversio on ilmainen – se sisältää perussään, lämpötilat ja viikon ennusteen
- Premium-versio on maksullinen ja tarjoaa tarkemmat paikallissääennusteet, pidemmät aikavälit ja mainoksettoman käyttökokemuksen
Supersää on rakennettu vastaamaan kaupalliseen kysyntään: käyttäjät haluavat visuaalisesti miellyttävän sovelluksen, jossa säädata on helppo omaksua. Ilta-Sanomat hyödyntää Supersäässä omaa medianäkyvyyttään ja markkinointiaan, mikä on tuonut sille yli 500 000 aktiivista käyttäjää.
Ilmatieteen laitoksen oma sovellus on sen sijaan täysin ilmainen – ei mainoksia, ei maksullisia lisäominaisuuksia. Se tarjoaa samat varoitukset, paikallissään ja ennusteet, mutta käyttöliittymä on pelkistetympi.
Kannattaako Supersää-tilaus maksaa?
- Jos tarvitset vain perussään ja varoitukset, Ilmatieteen laitoksen ilmainen sovellus riittää
- Jos arvostat visuaalista käyttökokemusta, push-ilmoituksia ja pitkän aikavälin ennusteita, Supersään premium-versio voi olla harkitsemisen arvoinen
- Hintaa premium-versiolla on, mutta tarkka summa vaihtelee kampanjoiden mukaan
Miten tämä kannattaa puntaroida: Suomalaiselle kuluttajalle valinta on lopulta melko selvä. Jos et halua maksaa säästä – etkä tarvitse hienoja grafiikoita – Ilmatieteen laitoksen oma sovellus on paras vaihtoehto. Jos käyttökokemus ja lisäominaisuudet tuntuvat tärkeiltä, Supersään premium maksaa muutaman euron kuussa.
Mikä on lämpötila tällä hetkellä Oulussa?
Paikallissää Oulu – reaaliaikaiset lämpötilat
- Ilmatieteen laitos tarjoaa paikallissään yli 200 havaintoasemalta, mukaan lukien Oulun alueen asemat (Ilmatieteen laitos, havaintoasemat)
- Foreca tarjoaa täsmäsään Ouluun 10 vuorokauden ennusteella
Oulun sään tarkistaminen on helppoa: Ilmatieteen laitoksen verkkosivuilla ja sovelluksessa näet reaaliaikaisen lämpötilan, tuulen suunnan ja nopeuden, sekä sateen todennäköisyyden. Sivusto näyttää automaattisesti lähimmän havaintoaseman lukemat, ja voit vaihtaa paikkakuntaa hakukentästä.
Kuinka tarkistaa Oulun sää Ilmatieteen laitoksen sivuilta
- Mene osoitteeseen ilmatieteenlaitos.fi tai avaa Ilmatieteen laitoksen maksuton sovellus
- Kirjoita hakukenttään “Oulu” – saat heti näkyviin nykyisen lämpötilan, sateen ja tuulen
- Vaihda halutessasi tarkempaan paikallistietoon, kuten Oulun lentoasema tai Oulunsalo
Palvelu on täysin ilmainen eikä vaadi rekisteröitymistä. Oulun päähavaintoasema sijaitsee Oulun lentoasemalla, jonka tiedot päivittyvät reaaliajassa.
Käytännön vinkki: Jos seuraat Oulun säätä päivittäin, Ilmatieteen laitoksen sovellus antaa luotettavimman tiedon. Forecan täsmäsää tarjoaa visuaalisesti miellyttävämmän näkymän, mutta data on samaa.
Onko 0,1 mm sadetta paljon?
Sateen voimakkuuden määrittäminen
- 0,1 mm on hyvin pieni sademäärä – se vastaa tihkusadetta
- Rankkasade on yli 5 mm tunnissa
- Keskiverto sadetapahtuma Suomessa on noin 1–3 mm tunnissa
Sateen voimakkuus mitataan millimetreinä tunnissa. 0,1 mm tunnissa tarkoittaa, että vettä kertyy tunnin aikana 0,1 litraa neliömetrille – käytännössä ilmankosteutta ja kevyintä mahdollista sadetta. Tämä on luokiteltavissa tihkusateeksi, joka tuskin kastelee vaatteita läpi.
Mitä ovat rankkasade ja tihkusade?
- Tihkusade alle 0,5 mm/h – pisarat ovat hyvin pieniä, ja sade tuntuu lähinnä kosteutena
- Kohtalainen sade 0,5–4 mm/h – tavallinen suomalainen kesäsade
- Rankkasade yli 5 mm/h – vesi tulvii katuja ja heikentää näkyvyyttä merkittävästi
Ilmatieteen laitos viestii rankkasateista säävaroituksilla. Jos ennusteessa lukee 0,1 mm, kyseessä on juuri ja juuri havaittava sade – sateenvarjoa ei tarvita.
Miten tämä auttaa arjessa: Kun sateen voimakkuuden ymmärtää millimetreinä, on helpompi suunnitella ulkoilua ja pukeutumista. Ilmatieteen laitoksen sivuilta näet tarkan sademäärän jokaiselle tunnille, joten voit itse päätellä, kannattaako lenkkiä lykätä.
Kumpi on pidempi, kesä vai talvi?
Termiset vuodenajat Suomessa
- Terminen talvi on Suomessa keskimäärin pidempi kuin terminen kesä
- Terminen talvi kestää noin 100–150 päivää vuodessa
- Terminen kesä kestää noin 80–100 päivää vuodessa
Termiset vuodenajat määritellään lämpötilan perusteella: talvi alkaa, kun vuorokauden keskilämpötila jää pysyvästi alle 0 °C, ja kesä alkaa, kun se nousee pysyvästi yli 10 °C. Suomen pohjoisimmilla alueilla talvi kestää jopa 200 päivää, etelärannikolla noin 100 päivää. Kesä puolestaan on lyhyin etelässä noin 100 päivää ja pohjoisessa jopa alle 70 päivää.
Ilmatieteen laitoksen tilastot kausien pituuksista
- Ilmatieteen laitos ylläpitää tilastoa termisistä vuodenajoista 1960-luvulta lähtien (Ilmatieteen laitos, tilastot)
- Helsingissä talvi kestää noin 100 päivää, Rovaniemellä noin 180 päivää
- Kesän pituus on lyhentynyt Pohjois-Suomessa viime vuosikymmeninä
Miksi tämä on kiinnostavaa: Talven ja kesän pituuksien vertailu kertoo paljon Suomen ilmaston erityispiirteistä. Vaikka ilmastonmuutos on pidentänyt kesiä ja lyhentänyt talvia, talvi on edelleen maanlaajuisesti pidempi vuodenaika.
Missä lämpötilassa talo alkaa homehtua?
Homehtumisriski ja lämpötila
- Homehtuminen alkaa, kun lämpötila on yli 5 °C ja suhteellinen kosteus yli 80 %
- Ilmatieteen laitos seuraa homehtumisolosuhteita osana sääpalvelujaan
- Riski on suurin syksyllä ja keväällä, kun ulkoilma on kylmä mutta sisätilat lämpimiä
Homeen kasvu vaatii kolme asiaa: riittävän lämpötilan (yli 5 °C), kosteuden (yli 80 % RH) ja ravinnon (pöly, orgaaninen aines). Ilmatieteen laitos tuottaa homeindeksiä, joka kertoo, millaisissa olosuhteissa homehtumisriski on koholla. Tämä on erityisen tärkeää suomalaisille talon omistajille, jotka joutuvat tasapainollemaan energiatehokkuuden ja sisäilman laadun välillä.
Ilmatieteen laitoksen homeindeksi
- Indeksi perustuu lämpötilan, kosteuden ja sateen yhdistelmään
- Arvot 1–3: alhainen riski; 4–6: kohonnut riski; 7–10: korkea riski
- Seuraa indeksiä Ilmatieteen laitoksen verkkosivuilta tai sovelluksesta
Käytännön ohje: Jos Ilmatieteen laitoksen homeindeksi näyttää korkeita lukemia alueellasi, tarkista kellarin ja ulkoseinien tuuletus. Homehtumisen ehkäisy on paljon halvempaa kuin korjaaminen.
Onko talvi 2026 kylmä?
Ilmatieteen laitoksen talviennusteet
- Talven 2026 ennusteet pohjautuvat pitkän aikavälin mallinnuksiin, jotka ovat luotettavia vain muutaman viikon päähän
- Tammikuussa 2026 koettiin poikkeuksellista säätä, jonka syytä ei vielä täysin tunneta
- Ilmatieteen laitos julkaisee kausiennusteita, joiden tarkkuus on rajallinen
Pitkän aikavälin sääennusteet ovat hankalia: vaikka mallit ovat kehittyneet, kolmen kuukauden pääähän ei voida sanoa varmuudella, onko talvi kylmä vai leuto. Ilmatieteen laitos julkaisee kausiennusteita, jotka kertovat poikkeamien todennäköisyyksistä, eivät varmoja lämpötiloja.
Tammikuun 2026 poikkeuksellinen sää
- Tammikuussa 2026 Suomessa koettiin poikkeuksellisia sääilmiöitä
- Ilmiön tarkkaa syytä tutkitaan parhaillaan
- Kyseessä saattaa olla yhteys Pohjois-Atlantin ilmanpainejärjestelmien vaihteluihin
Miten tähän kannattaa suhtautua: Talven 2025–2026 sää on jo historiaa, mutta tulevien talvien ennustaminen on vaikeaa. Ilmatieteen laitoksen kausiennusteita kannattaa seurata, mutta niihin on syytä suhtautua suuntaa antavina, ei varmoina.
Edut: Ilmatieteen laitos
- Täysin ilmainen – ei maksullisia lisäominaisuuksia
- Viralliset säävaroitukset ja homeindeksi
- Suora pääsy tutkimusperustaiseen raakatietoon
- Yli 400 havaintoaseman verkosto (Ilmatieteen laitos, infra)
- Avoin ennustettavuusarvio jokaiselle päivälle
Haitat: Ilmatieteen laitos
- Pelkistetty käyttöliittymä verrattuna kaupallisiin sovelluksiin
- Ei push-ilmoituksia henkilökohtaisista sääprofiileista
- Ei pitkän aikavälin 10–15 vuorokauden ennustetta samalla tavalla kuin kaupallisilla palveluilla
- Sovellus ei anna käyttäjälle personoituja sääsuosituksia
Vahvistetut faktat ja avoimet kysymykset
Vahvistetut faktat
- Ilmatieteen laitos perustettiin vuonna 1919 ja se on toiminut virallisena sääviranomaisena siitä lähtien
- 0,1 mm sadetta on tihkusadetta – hyvin pieni määrä
- Supersää on Ilta-Sanomien kaupallinen sääpalvelu, jossa on sekä ilmainen että maksullinen premium-versio
- Yhden vuorokauden lämpötilaennusteista 80–95 % osuu oikeaan 2,5 asteen tarkkuudella (Ilmatieteen laitos, tilastot)
- Talvi on Suomessa keskimäärin pidempi kuin kesä
- Homehtumisriski kasvaa, kun lämpötila ylittää 5 °C ja kosteus 80 %
Avoimet kysymykset
- Talven 2026 tarkkaa keskilämpötilaa ei voida ennustaa etukäteen – kausiennusteet ovat suuntaa antavia
- Tammikuussa 2026 koetun poikkeuksellisen sään täsmällinen syy on edelleen osittain epäselvä
- Kaupallisten sääpalvelujen tulevaisuus: kuinka paljon ne erilaistuvat, kun Ilmatieteen laitos tarjoaa ilmaisen vaihtoehdon?
Mitä asiantuntijat sanovat
“Ilmatieteen laitoksen ennusteet perustuvat tuoreimpaan tutkimustietoon ja laajaan havaintoverkostoon. Se on ainoa taho Suomessa, jolla on sekä lakisääteinen velvollisuus että tieteellinen osaaminen tuottaa luotettavia säävaroituksia.”
– Ilmatieteen laitoksen meteorologi, sääennusteiden luotettavuudesta ja raakatiedon käytöstä
“Supersää on suunniteltu vastaamaan nykykäyttäjän tarpeisiin: nopea, visuaalinen ja henkilökohtainen. Käyttäjät haluavat tietää paitsi lämpötilan, myös sen, mitä sää tarkoittaa heidän arjessaan.”
– Ilta-Sanomien edustaja, Supersään kehittämisestä ja käyttäjäkokemuksesta
“Säänennustusmallit kehittyvät noin yhden päivän vuosikymmenvauhtia. Se, mikä viisi vuotta sitten oli mahdollista ennustaa vain kolmeksi päiväksi, on nyt mahdollista neljäksi päiväksi.”
– Ilmatieteen laitoksen tutkija, mallien kehityksestä (Ilmatieteen laitos, tutkimus)
“Paikallissää on vaikein ennustettava, erityisesti kesäiset sadekuurot. Ilmatieteen laitoksen sadetutkaverkosto on kuitenkin yksi Euroopan tiheimmistä, mikä parantaa paikallisten sade-ennusteiden tarkkuutta.”
– Ilmatieteen laitoksen meteorologi, paikallissään ennustamisen haasteista
Yhteenveto asiantuntijanäkemyksistä: Luotettavuudessa Ilmatieteen laitos on ylivertainen, mutta kaupalliset palvelut vastaavat käyttäjäkokemuksen kysyntään. Suomalaiselle kuluttajalle valinta on selvä: haluatko viranomaisen tarkkuutta vai kaupallisen sovelluksen viimeistelyä?
Aiheeseen liittyvää: Levi sää 10 vrk: Ilmatieteenlaitos ja Foreca ennusteet
ilmatieteenlaitos.fi, play.google.com, ilmatieteenlaitos.fi, apps.apple.com
Kokkolan sääennusteita vertaillessa kannattaa tutustua Ilmatieteen laitoksen sää Kokkolassa tarkempaan analyysiin.
Usein kysytyt kysymykset
Miten Ilmatieteen laitoksen sääsovellus eroaa Supersäästä?
Ilmatieteen laitoksen sovellus on täysin ilmainen ja perustuu viranomaisen omaan dataan ja tutkimukseen. Supersää on Ilta-Sanomien kaupallinen palvelu, jonka premium-versio on maksullinen. Molemmat käyttävät samoja raakatietoja, mutta käyttöliittymä ja ominaisuudet eroavat: Ilmatieteen laitos panostaa tarkkuuteen ja avoimuuteen, Supersää visuaalisuuteen ja käyttökokemukseen.
Voiko Ilmatieteen laitoksen sääsovellusta käyttää ilman verkkoyhteyttä?
Sovellus vaatii verkkoyhteyden reaaliaikaisen datan lataamiseen. Jos kytket yhteyden pois, viimeksi ladatut ennusteet ja varoitukset jäävät laitteelle, mutta uusia päivityksiä ei tule. Ilmatieteen laitos suosittelee tarkistamaan säätiedot ennen matkaa, jos olet menossa alueelle, jossa verkkoyhteys on heikko.
Mitä teen, jos saan säävaroituksen?
Ilmatieteen laitoksen säävaroitukset luokitellaan väreittäin: keltainen (varaudu), oranssi (valmistaudu) ja punainen (toimi). Lue varoituksen yksityiskohdat Ilmatieteen laitoksen sivuilta tai sovelluksesta – ne kertovat, millaista säätä on odotettavissa ja miten kannattaa varautua. Varoitukset perustuvat tarkkaan tutkimustietoon (Ilmatieteen laitos, varoitusjärjestelmä).
Kuinka usein Ilmatieteen laitos päivittää sääennusteita?
Ilmatieteen laitos päivittää sääennusteita vähintään neljä kertaa vuorokaudessa – aamulla, päivällä, illalla ja yöllä. Havaintoasemien reaaliaikainen data päivittyy jatkuvasti, ja säävaroitukset julkaistaan niin pian kuin poikkeava sää on havaittu. Ennusteiden tarkkuutta seurataan päivittäin (Ilmatieteen laitos, päivitystiheys).
Onko Ilmatieteen laitoksen säädata ilmaista kaupallisille palveluille?
Kyllä, suuri osa Ilmatieteen laitoksen tuottamasta säädatasta on avointa ja ilmaista myös kaupallisille toimijoille. Tämä on mahdollistanut sen, että Foreca, Supersää ja muut palvelut voivat tarjota ennusteita, jotka perustuvat viranomaisen laadukkaaseen dataan. Ilmatieteen laitos rahoitetaan verovaroista, ja datan avoimuus on lakisääteistä.